Edy

Nimi: Edy
Virallisesti: Honey Melon Edy Mister
Rotu: Sileäkarvainen collie
Syntynyt: 6.11.2012
Skp: Uros

Terveystutkimukset:
Geenitesti CEA: N/N (=Terve)
Geenitesti DM: N/DM (G/A) (=Kantaja)
Geenitesti MDR1: N/P (+/-) (=Kantaja)
Virallinen silmätutkimus: Täysin terve
Virallinen lonkka- ja kyynärkuvaus: Ei vielä tehty

Muut tutkimukset:
Jalostustarkastus: Ei vielä tehty
Luonnetesti: Ei vielä tehty
Mh-luonnekuvaus: Ei vielä tehty

Harrastukset:
Pk-Tottis (Viikottain ryhmän mukana, sekä vapaa-ajan harjoittelua.)
Toko (Viikottain ryhmän mukana, sekä vapaa-ajan harjoittelua.)
Haku (koitetaan kovasti päästä ryhmään)
Rauniokoiratoiminta (Kerran kahteen viikkoon ryhmän mukana treenaillen.
Näyttelyt/mätsärit (en nyt tiedä voiko tätä harrastukseksi vielä sanoa)

Edy on todella avoin ja sosiaalinen nuoren hömöle collie-poika. Moni on sanonut, että eipä ennen ole tullut vastaan samanlaista collieta, viitaten tämän koiran avoimuuteen. Tämä koira tosiaankin rakastaa kaikkea ja KAIKKIA, vaikkei vierasta ihmistä olisi koskaan nähnytkään, niin tämä on heti ja automaattisesti tosi ihana ystävä, joka pitää kohjata läpi. Toiset eläimetkin on kivoja, ei ole satuttanut yhtäkään toisen lajin edustajaa, taikka muita koiriakaan. Tosin Edyä on satuttanut muut urokset (vielä kun käytiin koirapuistossa, niin viisi eri urosta käynyt eri kerroilla päälle). Tämän takia ei enää puistoilla, enkä uhallani laita Edyä nokakkain muiden urosten kanssa. Poikkeuksena huomattavasti itseään pienemmät urokset ja leikatut, sekä pennut ja pennusta asti tunnetut.
Vaikka Edy on tosi riehakas kohjo, työskennellessä sillä on aivan uskomaton kyky sulkea ympäriltään pois kaikki turha. Eli se tosiaan ei välitä muista koirista, taikka ihmisistä (vaikka muulloin nämä ovat ihan parasta), kun se on työssään. Tämä ominaisuus on tehnyt Edystä minun silmissä tosi hyvän harrastuskaverin. Kun ei olla käskyn alla, ollaan kaikkia rakastava kohjo, käskyn alla todella hyvin kontaktia ottava, kuuliainen kaveri.
Edyllä ei myöskään ole mitään äänipelkoja, tai pintapelkoja. Laukauksia ei huomaakkaan, kun raunioilla työskennellään.